Kansalliskirjasto Helsingissä tallentaa ainakin periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut painotuotteet jälkipolville. Valtava tehtävä, mutta ilman muuta myös hyvin tärkeä. Kyseessä on kansallisen muistin tallentaminen järjestelmällisesti ja ilman arvovalintoja.
Kirjoja ja lehtiä voi tilata luettaviksi lukusaliin, mutta niiden kopiointi omin päin on luonnollisesti kielletty. Tarkoitus on tallentaa kirjat jälkipolvillekin, ja huolimaton käsittely ei edistäisi asiaa.
Lähes kaikki sanomalehdet ja suurin osa aikakauslehdistäkin on kuitenkin tallennettu myös valokuvaamalla ne mikrofilmeille. Mikrofilmejä voi kuka tahansa käydä selaamassa kirjaston mikrofilmilukusalissa, ja niistä saa ottaa vapaasti myös skannauksia, joko paperille (maksullista), tai omalle muistitikulle (ilmaista).
Istuin taas Helsingissä käydessäni muutaman tunnin selaamassa vanhoja lukemistolehtiä yms. Etsin Ami Hauhion kansikuvia ja kuvituksia, ja löytyihän niitä taas. Mikrofilmitallenteet ovat kuitenkin ongelmallisia, jos on kiinnostunut lehtien kuvituksista. Ne on kuvattu jyrkälle mustavalkofilmille, tarkoitus on on ollut tallentaa teksti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että valokuvista tulee filmillä usein pelkkää mustaa mössöä, värikuvista puhumattakaan. Mustavalkoinen skannausominaisuus ilman harmaasävyjä pahentaa tilannnetta entisestään. Skannauksen valoisuutta säätämälläkään useimmista kuvista ei saa kelvollisia. Mustavalkoiset viivapiirrokset saattavat skannattuna toimia siedettävästi, mutta mitä enemmän kuvassa on harmaasävyjä tai värejä, sitä mahdottomampaa niistä on saada kelvollista kopiota. Esimerkit kertonevat hyvin, mistä on kyse.
Jos joku sattuu omistamaan esimerkiksi näiden lehtien numeroita, ota yhteyttä: tkokkila(at)yahoo.com
Sormenjälki-lehdessä on useita Hauhion kansikuvia. Mustavalkopiirrokset toimivat siedettävästi kopioitunakin. Nimmarista huomaa, että piirros on julkaistu peilikuvana.
Seikkailukertomuksia-lehden kansissa on useita Hauhion piirroksia, osa kuitenkin signeeraamattomia. Myös Poika Vesanto kunnostautui näissä, mutta moni hänenkin piirroksensa on julkaistu ilman nimeä.
Musta kuu-lehden värikansi, josta saa jopa jonkin verran selvää tässäkin muodossa.
Finnish National Library collects and archives all printed material. Most of the books and papers can be ordered to look at, but scanning and copying is understandably restricted.
However, they have microfilmed almost every Finnish newspaper, and many of the magazines as well. Those are free to scan in their library. They are very interesting to study, but if you are looking for art, situation is not that good. The films are black and white, and made to preserve text. This means, that photos and drawings are mostly very poor quality, and colour pictures even worse. Line drawings are sometimes reasonably good, but grey tones or colour makes scans often unusable.