Seinäjoen sarjakuvaseura ry julkaisi 1980-luvulla Kannus sarjakuvalehteä. Lehdessä ilmestyi kotimaisia, harrastelijoiden tekemiä sarjakuvia.
Pellervo-lehti tarjosi heti 1980-luvun alussa seuralle yllättäen julkaistavaksi Ami Hauhion Koltan perintö -sarjakuvan jatko-osaa vuosilta 1947-1950. Sarjakuvan originaalisivut olivat löytyneet lehden arkistosta, ja hankkeeseen haettiin apurahaa Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta 1982. Hakemukseen pyydettiin puoltava lausunto peräti Kari Suomalaiselta. Koltan perintö ilmestyi lopulta 1984. Painos oli 1000 kappaletta, numeroituna. Oma kappaleeni on numero 855.
Albumissa on 64 sivua, sarjakuvan lisäksi mukana on Hauhion haastattelu Piirtopalat-lehdestä vuodelta 1945 ja Harri Römpötin artikkeli Hauhion sarjakuvista.
Alkuperäissivut olivat hyvin pieniä, suurin piirtein saman kokoisia kuin julkaistuna. Niihin oli tehty harmaasävyjä vesivärillä, ja tämä tuotti ongelmia kirjapainolle. Alunperin Pellervo-lehdessä puhekuplatekstit oli ladottu kirjapainossa. Tekstit olivat kuitenkin kadonneet, joten koko sarjakuva myös tekstattiin uudelleen käsin. Homma päätyi minulle, eli tekstasin kaiken erillisille paperiarkeille sivuista otettujen valokopioiden päällä julkaisukoossa. Tulos ei ole jälkikäteen ajatellen täysin onnistunut.
Koltan perintö -albumi oli pikku puutteineenkin kuitenkin mainio avaus suomalaisen sarjakuvahistorian kartoittamisessa.
Ami Hauhio: Koltan perintö, Seinäjoen sarjakuvaseura ry, 1984.
Ami Hauhio’s scifi-story Koltan perintö (The Skolt’s Legacy) was originally published in magazine Valojuova in 1944-46. The sequel for the story appeared in magazine Pellervo in 1947-50. The original pages of this story were found in Pellervo’s archive in early 1980’s. Seinäjoki Comics Society had just started publishing an amateur comics magazine Kannus, and Pellervo’s editor-in-chief contacted them about his find. The society was very eager to publish this (even then forgotten) story as a book.
Koltan perintö was published in 1984, with a new lettering by myself. The speech balloons were originally typed in the printing press, and those texts were lost, so the new lettering was necessary. The lettering and printing were not perfect, but this is still a rather successful early attempt to collect the history of Finnish comics.