Kävin Tampereella entisessä antikvariaatti Komisario Palmussa, nykyisessä Reino Tiwarissa. Jonkinlainen loppuunmyynti liikkeessä on käynnissä, kirjat olivat myynnissä hintaan 2 kpl vitosella. Jotain löytyi mukaankin, C.J. Dalyn jännäri Rikosten herra, kustantanut Kanerva vuonna 1944.

Amerikkalainen Carroll John Daly oli kovaksikeitettyjen jännäreiden uranuurtajia. Tosin pieni googlailu johti minnekäs muualle kuin alan asiantuntija Juri Nummelinin blogiin, jonka kommenteista selviää mm. että kirja ei luultavasti edes ole Dalyn kirjoittama. Tosiasiassa kirja lienee toisen amerikkalaisen pulp-kirjailijan Robert J. Hoganin The Case of the Yellow Mask, alunperin vuodelta 1935. Miksi käännös on julkaistu väärällä kirjailijanimellä, jäänee mysteeriksi. Pieni kustantamo, sota-aika… mahdollisia selityksiä erheelle?

Hauhion kansikuva on jylhän tunnelmallinen, ehkä tavallista huolellisemmin toteutettukin. Eksoottiset itämaiset konnat olivat halpojen kioskijännäreiden vakiotavaraa 1930- ja 1940-luvuilla. Suomessa tietysti vielä eksoottisempia kuin Amerikassa.

Finnish translation of Carroll John Daly’s book. Straight translation of the title might be ”The Master of Crimes”, published by Kanerva in 1944. Finnish expert in hard-boiled fiction, Juri Nummelin has an article about Daly in his blog. The comments suggest that the book is actually Robert J. Hogan’s The Case of the Yellow Mask from 1935. Why the translation was published under the wrong author’s name is a mystery. Small publisher, wartime… possible explanations for the mistake?

Ami Hauhio’s cover is pretty good and atmospheric. Exotic eastern villains were common in cheap crime fiction in 1930’s and 1940’s. I guess in Finland they were even more exotic than in the USA.

Linokissa, eli tamperelainen kuvataiteilija Maija Kanerva on tehnyt pienen blogitekstin Hauhio-näyttelystä.

Juhannus ehti jo heilahtaa ohi, mutta kesäkuuta on vielä hiukan jäljellä. Sen kunniaksi Aimo Hauhion novellikuvitus Paimenen kesä 1955 -lehdestä. Perisuomalaista pinup-kuvastoa jos mikä.

Paimenen kesä ilmestyi Kotieläinhoitaja -lehden erikoisnumerona vuosina 1947 - 1956. Kustantaja Kotieläinhoitajien liitto.

Kuvittaja ja sarjakuvantekijä Reima Mäkinen oli paikalla Hauhio-näyttelyn avajaisissa, ja kirjoitti jutun aiheesta sarjakuvaportaali Kvaakiin.

Kaiken lisäksi Reiman kuvaama video avajaispuheestani löytyy Youtubesta täältä.

–

Comics artist and illustrator Reima Mäkinen took part in the opening of the Hauhio exhibition. He wrote an article about it for the Finnish comics portal Kvaak.fi.

Reima also videoed my opening speech. Both are only in Finnish, so if you are reading this, you probably won’t understand anything…

Tänään lauantaina 14.6.2014 Piirtänyt: Ami Hauhio -näyttely aukeaa virallisesti Tampereella, TR1 Taidehallissa, ja samana päivänä tulee kuluneeksi tasan 102 vuotta taiteilija Hauhion syntymästä.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, näyttelyn aukeamisen osuminen taiteilijan syntymäpäivään on puhdas sattuma, museon aikataulut nyt vain menivät niin onnekkaasti.

Tänään olen itse paikalla ja pidän samoissa tiloissa toimivan Mediamuseo Rupriikin puolella pienen luennon Hauhiosta kuvanäytteiden kera klo 15 – 15.45. Jos yleisöä tulee paikalle, niin voin sen jälkeen vielä esitellä näyttelyn halukkaille.

Osa näyttelystä TR1 Taidehallin perällä. Esillä rollup-tulosteita eri teemoista Hauhion tuotannossa, ja joitakin säilyneitä alkuperäistöitä.

The exhibition of Aimo Hauhio’s work opened very suitably in 14th of June 2014 in Tampere Finland. Hauhio would have turned 102 that day. This was purely a coincidence, based only on the calendar of the TR1 Kunsthalle.

The exhibition is open to the end of August 2014. Hopefully it will later tour also in other places.

Aimo Hauhio’s son and his family took part in the opening, which was very nice. They had borrowed us some remaining original art and of course had a lot of information about the artist and his life. The rare photographs of Hauhio were also scanned from their family albums.

Pitkään työn alla ollut näyttely Aimo Hauhion tuotannosta alkaa olla pystytystä vaille valmis. Näyttely on esillä Tampereella TR1 Taidehallin pienemmässä takasalissa  koko kesän 2014. Esillä on tulosteita Hauhion tuotannon eri teemoista, ja myös joitakin harvinaisia alkuperäistöitä Hauhion perikunnalta ja Tuusulan taidemuseosta.

Näyttelyjulisteen kuva on peräisin Juuse Tammisen kirjan Rapolan kuninkaan vangit kannesta, hiukan muokattuna. Kustantaja WSOY, Nuorten toivekirjasto nro 61, 1955.

The poster of the exhibition. The art is from the cover of the book Prisoners of the King of Rapola, written by Juuse Tamminen and published by WSOY in 1955. The book was number 61 in well known Finnish book series for teenagers.

TR1 Taidehallissa Tampereella (Väinö Linnan aukio 13, Finlaysonin alueella) aukeaa 14.6.2014 Ami Hauhion uraa esittelevä näyttely, joka on auki koko kesän elokuun loppuun saakka. Esillä on kirjojen kansia, sarjakuvia, mainoksia yms. sekä myös joitakin harvinaisia alkuperäistöitä Hauhion perikunnalta.

http://tr1.tampere.fi/14-6-31-8-2014-piirtanyt-ami-hauhio-sarjakuvia-ja-muita-seikkailuja-1912-1955/

Näyttely lähestyy kovaa vauhtia. Mainoslakanakin on ollut museon ulkoseinällä jo jonkin aikaa.

Tieteistarinat olivat selvästi Hauhiolle mieluisia, sen verran monta aiheeseen liittyvää sarjakuvaa ja kuvitusta hänen uraltaan löytyy. Aarne ”Outsider” Haapakoski kirjoitti kuusi robotti Atoroxista kertovaa kirjaa vuosina 1947-48. Hauhio teki kansikuvat niistä viiteen, ensimmäisen kirjan kansi on luultavasti jonkun muun, ehkä Poika Vesannon, tekemä.

Atorox-robotti on jäänyt elämään ainakin siten, että Turun science fiction seuran parhaalle kotimaiselle tieteisnovellille jakama palkinto on nimetty sen mukaan. Atorox-palkintoja on jaettu jo vuodesta 1983 alkaen.

Atorox Merkuriuksessa. Kansankirja, 1948.

Ami Hauhio probably liked science fiction, since that kind of themes pop up many times in his comics and cover art. Aarne ”Outsider” Haapakoski wrote six books about adventures of robot Atorox in 1947-48. Five of them had covers by Hauhio. The first one ”Atorox, the Ruler of People” had unsigned cover by somebody else, possibly Poika Vesanto.

Turku Science Fiction Society awards the best Finnish science fiction short story with Atorox-prize every year, so the name of the personality changing robot has not been forgotten.

Aimo Hauhio opiskeli Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa vuosina 1926-1932. Taideopinnot sujuivat ilmeisesti hyvin, sillä kevään 1931 oppilasnäyttelyn yhteydessä Karjala-lehden taidearvostelijakin mainitsee Hauhion yhtenä mieleen jääneistä viidestä nimestä.

Karjala -lehti 21.5.1931

Kaiken lisäksi Hauhio sai myös Viipurin taiteenystävien 1500 markan stipendin. Nykyrahassa summa lienee viitisensataa euroa. Työn arvo oli kuitenkin tuohon aikaan aivan toinen, joten summat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Suomen pankin nettilaskurin mukaan keskimääräinen tuntiansio oli vuonna 1931 8,23 markkaa, ja vuonna 2011 17,70 euroa. Vuonna 1931 tuon rahan eteen olisi siis pitänyt tehdä töitä 182 tuntia, vuonna 2011 enää 28 tuntia.

Karjala -lehti 22.5.1931

Aimo Hauhio studied art in Vyborg Friends of Art Drawing School (Or whatever that might be in English) 1926-1932. The career in art looked promising. The art critic of newspaper Karjala mentions Hauhio among five students worth remembering in his review of the school’s student exhibition in spring 1931.

On top of that, Hauhio was also awarded with a grant of 1500 Finnish marks by the Vyborg Friends of Art. That would be about 500 euros now, but the sums are not comparable. In 1931 it was probably worth much more than 500 euros is now.

Ami Hauhio teki jonkin verran myös postikortteja, kuten varmasti melkein kaikki käyttögraafikot jossain vaiheessa. Suomalaista postikorttitaidetta -kirjan ykkösosan mukaan kortteja on arviolta 20-30 erilaista. Itse olen onnistunut löytämään vain neljä, kaikki jouluaiheisia ja sota-ajalta. Korttien julkaisija on Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvaliidien liitto ry, joka myöhemmin ymmärrettävästi yksinkertaisti nimeään, ja tunnetaan nykyään nimellä Invalidiliitto.

Oheinen kortti on postitettu 19.12.1941, eli päivälleen 72 vuotta sitten. Kortti on osoitettu Viola-lotalle, lähettäjinä Lattu & Piipponen, mikäli koukeroista käsialaa oikein tulkitsin.

Jos jollakulla on isompi kokoelma Hauhion postikortteja, ottakaa yhteyttä!

Sota-ajan joulu ei ollut kovin iloinen, edes tontuille.

Ami Hauhio also drew postacards, as most of the commercial artists probably do at some point of their career. A catalogue of Finnish postcards suggests, that there are about 20-30 cards by Hauhio. I have only found four, all from the wartime and Christmas-themed. The times were hard, even for the Santa’s elves…